Tunteiden johtaminen kriisissä

Poikkeustilanteeseen voi liittyä monia tunteita, jotka haastavat arjen työn sujuvuutta. Viisas johtaja huomioi tämän kaikessa viestinnässään. Hän osaa johtaa koko organisaation tunnetilaa – ja toivottavasti myös omia tunteitaan. Myös oman perheen tunneilmapiiri vaikuttaa meihin nyt voimakkaasti ja sen johtaminen voi olla jopa se kaikkein tärkein asia kunkin oman hyvinvoinnin kannalta.

Kuormittavat negatiiviset tunteet

Pandemia herättää meissä monia negatiivisia tunteita, joita olemme tottuneet tavallisessa arjessamme välttämään. Pelko ja huoli tulevaisuudesta jäävät usein piiloon suunnitelmallisessa, strukturoidussa ja rutiineihin sidotussa arjessamme – nyt monet joutuvat kohtaamaan sen uudella tavalla. Huolta voivat herättää oma ja läheisten terveys, mutta myös organisaatioiden tilanne. Kukaan ei tiedä, kuinka ne selviävät kriisistä.

Uhkia ja pelkoja on turha kieltää, sillä niiden väistely on mahdotonta. Organisaatioissa olisi tärkeä antaa tilaa tunteista puhumiselle. Kun jokainen saa sanoa ääneen pelkonsa, sen reflektointi mahdollistuu ja sitä voidaan tarkastella tunteena, joka on kuitenkin vain tunne – ei välttämättä toteutuvaa todellisuutta.

Tottuneesti yritämme tavallisesti säästää myös läheisiämme, erityisesti lapsiamme, negatiivisilta tunteilta. Meidän on vaikea sietää lasten kiukkua ja pettymystä, kun heille tärkeät tavalliset asiat onkin nyt kielletty. On normaalia surra, jos menettää jotakin. Tunteiden välttelyyn opettaminen on lapsille kuitenkin karhunpalvelus. Tunteitaan säätelemään oppinut lapsi uskaltaa tarttua myös haasteisiin, koska ei pelkää epäonnistumista tai muita negatiivisia tunteita turhaan.

Syyllisyyden kohtaaminen

Kriisin aikana moni on tuonut esiin syyllisyyttä siitä, ettei työnteko suju niin tehokkaasti kuin normaalitilanteessa. Tämä on vähintäänkin luonnollista. Tilanne tarjoaa kuitenkin hienon näköalapaikan omien tunteiden tarkastelulle. Millainen tunne sinut valtaa, kun et täytäkään omia tai muiden odotuksia? Taito tehdä töitä itseä ja omaa olotilaa kuulostellen tulee tarpeeseen silloinkin kun palaamme normaaliin arkeen, opettele siis kohtaamaan tunteesi.

Syyllisyyttä herää myös rajoituksista ja niiden noudattamisen haasteista. Käynkö liian usein kaupassa? Oliko virhe päästä lapsi leikkimään naapurin kanssa? Onko liian riskialtista lähteä kuntosalille? Tunnetta on hyvä kuunnella, sillä se muistuttaa tarpeellisesta varovaisuudesta. Syyllisyyden tunne ei kuitenkaan tarkoita, että teit väärin. Tunteet ovat viestejä, mutta eivät toimintaohjeita. Harkinta ja päätös jäävät aina vapaassa yhteiskunnassa yksilölle, samoin kuin vastuukin. Tilanteen kokonaisarvio on tunnetta parempi ohjenuora.

Syyllisyyttä syntyy myös eri tilanteista, joissa ihmiset ovat. Niistä joilla kädet ovat nyt täynnä työtä tuntuu epäreilulta valittaa väsymystä, koska niin moni on menettänyt työnsä ja toimeentulonsa. Se jonka täytyy mennä työpaikalle kokee syyllisyyttä siitä, ettei voi tietää tartuttaako jonkun – se joka voi jäädä kotiin potee huonoa omaatuntoa, koska sairaanhoitajan on mentävä töihin.

Vuorovaikutus auttaa tunnesäätelyssä

Ihmisille on luontaista tarve päästä jakamaan tunteita ja kokemuksia muiden kanssa. Säilytä yhteys muihin ihmisiin myös kriisin keskellä. Johtajankaan ei ole syytä vetäytyä muista ja piilotella vaikeita tunteita. Päinvastoin, hän voi näyttää korvaamattoman arvokasta esimerkkiä rakentavasta tavasta kertoa siitä mitä kokee. Luottomentori tai coach on nyt arvokas kumppani reflektoinnin tueksi.

Muiden auttaminen on meille niin tärkeää, että sitä on arveltu jopa yhdeksi ihmisen perustarpeeksi. Huomioi mitä voit tehdä toisten avuksi työpaikalla, kotona tai vaikka naapurustossa. Omia tarpeita ei kannata jättää tässä tilanteessa viimeiseksi, mutta monelle toisille avuksi oleminen tuo merkityksen tunnetta keskellä kriisiä. Ota myös apua kiitollisuudella vastaan muistaen, että se palkitsee myös auttajaa.

Tuottavan johtamisen taustavoimat ovat nyt apunasi, ota yhteyttä ja voimme keskustella aiheesta lisää.

Terveisin, Satu Pihlaja

040 5700 437, satu@heromaker.fi