Johda ilmapiiriä tutkimisen sijaan

Vaikeina aikoina, kuten korona-aikana, kaikki tietävät, että ei mene hyvin. Talouden
pysähtyneisyys ja epätietoisuus yritystoiminnan jatkuvuudesta herättävät epävarmuutta. Ihmiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Sitten pitäisi olla luova, löytää uusia tapoja tehdä asioita ja tehostaa toimintaa.

Turvavyöt kiinni, kun puijuttaa

– Kolomen minuutin päästä saattaa sitten vähän puijuttaa, kannattaa laittaa turvavyöt kiinni, kuulutti Jope Ruonansuun sketsihahmo lentokapteeni Saikkonen nauraen mikrofoniin.

Entä jos olisit nyt puijuttavassa lentokoneessa? Kone pomppii, turvavyösi on vedetty mahdollisimman tiukalle ja pitelet käsinojista kiinni. Lentoemännät lähtevät kiertämään
matkustamossa, eivät suinkaan tarkistamassa, onko kaikilla vyöt kiinni ja tarvitseeko joku tukea, vaan pyytämässä matkustajia täyttämään asiakastyytyväisyyskyselyn. Onko ruoka hyvää? Tuntuuko istuin miellyttävälle? Onko kaikki hyvin?

Onko ajoitus järkevä? Ei.

Miksi organisaatiot sitten toimivat näin? Tehdään ilmapiirikyselyitä oli tilanne mikä hyvänsä. Kun on vaikeaa, on vaikeaa. Turha sitä on tutkia ja survoa ihmiset auditorioon tai kutsua etänä kuulemaan, että ilmapiiri on huono. Sen sijaan, että käytetään resurssit asian toteamiseen ja sen voivottelemiseen, olisi syytä miettiä keinoja ja käytäntöjä, joiden avulla työntekijät voisivat kokea luottamusta ja vakautta vaikeina aikoina.

Vinkit arjen pieniin viestintätekoihin

Ilmapiiritutkimukset tuottavat säännönmukaisesti samoja tuloksia: tieto ei kulje, esimiestyö on heikkoa ja viestintä huonoa, esimiehillä ei ole selvää käsitystä yrityksen suunnasta tai sitä ei osata viestiä eteenpäin. Organisaatiot käyttävät paljon resursseja ilmapiiritutkimusten tekemiseen ja tulosten purkamiseen suhteessa siihen, kuinka paljon resursseja käytetään ilmapiirin kehittämiseen, saati sen johtamiseen.

Miten ihmisten oma-aloitteista, yritteliästä ja aktiivista asennetta ja ilmapiiriä sitten voi johtaa? Tukemalla itseohjautuvuutta ja tekemällä pieniä arjen tekoja joka päivä. Tässä muutamia käytännön viestintävinkkejä:

Tässä muutamia käytännön viestintävinkkejä:

1 Sanoita myönteisesti: Myös vaikeat asiat voi sanoittaa rakentavasti, kun unohtaa mutta-sanan käytön (Tämä meni ihan ok, mutta… vrt. Tämä meni ihan ok, ja seuraavalla kerralla…). Kirjoita viestit aina pari astetta ystävällisempinä ja positiivisempina, sillä kirjoitettuna asia tuntuu aina vähän tylymmältä kuin puhuttuna. Huomioi onnistumiset ja kiitollisuuden aiheet ääneen.

2 Ylläpidä dialogia: Mahdollista kyseenalaistaminen, erimielisyydet ja konfliktit, näe ne voimavarana, älä vastarintana. Anna tilaa omien virheiden myöntämiseen ilman kasvojen
menetystä, sllä virheet kuuluvat inhimilliseen elämään. Ole läsnä, myös etänä. Kuuntele enemmän kuin puhut. Mielipiteen lukitseminen voi olla myrkkyä. Kuunteleva ja utelias suhtautuminen tässä nopeasti muuttuvassa, kompleksisessa ja epävarmassa maailmassa lienee oikeampi asenne.

3 Huomioi tunteet: Parhaiten viestinnässä ovat onnistuneet ne esimiehet, jotka ovat oppineet huomioimaan tunteiden merkityksen viestinnässä faktojen rinnalla. Tämä pätee paitsi
innostamiseen ja onnistumisiin, myös negatiivisten tunteiden käsittelyyn.

4 Kysele kuulumisia: Omien asioiden rupattelu lisää me-henkeä ja sitoutuneisuutta. Esimerkiksi etätyöapatiasta selviävät muita paremmin tiimit, joissa on totuttu puhumaan omasta tekemisestä metatasolla eli keskustelemaan siitä, mitä meille kuuluu ja mitä kukin tarvitsee työltä ja tiimiltä, jotta voisi itse antaa parastaan.

5 Viljele huumoria: Yhdessä nauraminen yhdistää ja keventää. Puijutusta on helpompi kestää, kun sille pystyy vähän nauramaan.

Tuottavan johtamisen taustavoimat ovat nyt apunasi, ota yhteyttä ja voimme keskustella aiheesta lisää.

Terveisin,

Saara Raudasoja
040 837 8977, saara@heromaker.fi
https://www.linkedin.com/in/saararaudasoja/